Miniä lähti vanhemman tyttärensä kanssa Barseloonaan shoppailemaan ja nuorempi pääsi Keski-Suomeen mummolaan. Hyvin näkyi Helsinkiläis-tytteli kuitenkin viihtyvän täälläkin kun meille satoi ensilumi ja sitä tulikin todella paljon. Liisa teki innoissaan lumitöitä ja rakentali lumilyhtyjä. Tämän kuvan oton jälkeen lunta vasta alkoikin kunnolla tulemaan ja nyt sitä on tosi paljon.
Lauantaina ehdittiin tekemään vaikka mitä.
Ensin käytiin tutustumassa palo-asemaan, saatiin pullakahvit ja molemmat voitettiin pieniä palkintoja arvonnassa. Tämä oli molemmille meille eka kerta palo-asemalla.
Iltapäivällä mummo opetti Liisalle kynttilän tekoa vanhoista kynttilänjämistä. Tehtiin oikein tuoksukynttilöitä kun sattui löytymään vanha laventeli-tuoksuöljypullo. Minun piti tehdä kauniita raitakynttilöitä, mutta kun en malttanut odottaa massan jäähtymistä tarpeeksi, niin yläosa sekoittui ja tuli ruskeaksi. Alemmat siistit ovat Liisan tekemiä.
Sitten Liisa valmisti meille ihanan kana-aterian ja opetti mummollekin helpon pippurikastikkeen teon. On se kumma kun 12v on parempi ruoan laittaja kuin 63v mummo. =) Onneksi tyttö on tullut siinä isäänsä ja äitiinsä, eikä mummoonsa.
Liisa toi tuliaisiksi led-kynttilöitä ja lyhtyjä ja joulukukan. Kynttilät pääsivätkin lauantai-iltana heti tosi käyttöön kun meiltä meni sähköt. Onneksi oli nämä kynttilät, ettei tarvinnut ihan pimeässä olla. Kissojen takia kun ei sisällä uskalla oikeita paljon poltella.
Meidän alue kuului siihen pahimpaan sähkökatkos-alueeseen Suomessa ja ennuste oli, että sähköt saadaan takaisin vasta keskiviikkona. Metsissä tarpovat miehet sanoivat, että nyt on pahin tapaus miesmuistiin. Kun kaikki toimii sähköllä, niin elämä käy hankalaksi pitkän katkon aikana. Ei minua niin haitannut kylmä ruoka ja pimeys, vaan kylmyys. Sunnuntaina piti jo sisälläkin olla koko ajan täkki niskassa ja talvikengät jalassa. En uskalla edes ajatella minkälaista heillä on , joilla on karjaa hoidettavana. Naapurissa olevaa vanhustentaloa oltiin jo evakuoimassa. Onneksi vedentulo ei sentään katkennut, niinkuin joskus on käynyt.
Nyt sunnuntai-iltana tapahtui ihme, meille saatiin sähköt, monessa muussa paikassa on vielä sähköt pois. Kuinka hyvältä maistui ensimmäinen pannullinen kuumaa kahvia ja patteritkin lämpenevät pikkuhiljaa. On niin autuas olo, ettei tiedä itkiskö vai naurais.
Olen niin syvästi kiitollinen ja kunnioitan näitä miehiä, jotka ovat jaksaneet pitkää päivää tarpoa metsässä syvässä lumessa helpottaakseen meidän elämäämme. He ovat tämän päivän sankareita. Hanget ovat täällä todella syvät ja katkenneet puidenoksat eivät yhtään ole helpottaneet urakkaa. En varmasti ole ainut tänä iltana joka kiitollisuudella ajattelee heitä.