perjantai 22. tammikuuta 2010

Potilaskertomus

Nyt se ikävä lääkärireissu on onneksi ohi ja tässä pikku potilaat,äiti ja poika, jo pötköttelevät sulassa sovussa kodin lämpimässä. Viljari jo vähän heräilee, mutta emo on vielä sikeässä unessa.
Kuljetushäkkeihin tutustuminen aloitettiin jo edellisenä iltana. Ne havaittiin mukaviksi ja vuorotellen kävi kukin niissä makoilemassa.
Ongelma tulikin vasta aamulla, kun huomasin, etten saa millään vietyä kahta häkkiä potkurilla.
Niinpä jouduin tunkemaan ne samaan häkkiin ja siitähän ei äiti-kissa tykännyt ollenkaan. Tappeli ja riehui koko meno matkan, mutta onneksi ei saanut koppaa auki, sillä olin sitonut sen kunnolla kiinni.





Tässä tämä meidän hieno menopeli. Vilttiä ja vällyä sai olla niin paljon kuin koppaan mahtui, sillä ulkona on -26 pakkasta.
Paluumatka sujuikin hyvin, kun molemmat vetelivät sikeitä tuolla vilttikasassa.
Yhtään en uskalla nyt yksin jättää niitä, etteivät toiset kissat mene repimään haavoja. Reppanoille täytyy vielä laittaa tötteröt päähän ja niitähän ne vihaavat.
Enää Maija leikkaamatta, onneksi. Eiköhän meillä kissat jo piisaa. Naapurin leikkaamaton kolli kyllä kiertelee jo taas nurkissa, mutta saa nyt kyllä pettyä pahasti, kun ei morsiammia enää olekkaan :)


8 kommenttia:

  1. Onneksi homma on jo ohi! Toivottavasti potilaat toipuvat nopeasti.

    VastaaPoista
  2. Voi hyvät hyssykät mikä homma sinulla tuossa onkaan ollut, nostan kyllä sinulle hattua.
    Toivottavasti paranevat pian. Liikuttavan näköisiä ovat tuossa kuvassa, kun heräilevät.
    Voimia sinulle potilaiden hoitoon.

    VastaaPoista
  3. Onpas ollut kova homma, mutta nyt reissu on takana päin. Toivotaan vain, että toipuvat hyvin ja nopsaan. :)

    VastaaPoista
  4. Hyvä teko kissoille. Mieluummin leikkaus, kuin pentuja muutamat vuodessa. Eiköhän me Sude pärjätä näiden laumojen voimalla aika pitkälle.
    Mitäpä me ei kissojemme eteen tehtäisi, vaikka tulipalopakkasella mennään, kun on tarvis.
    Sinä olet OIKEA ihminen.

    VastaaPoista
  5. Heips "kaisuli ;) "

    Monesti olen mietiny, kuulumisiasi ja harmittaa vieläkin kun langat jäi antamatta... Paljon on sinulle blogin luetuani tapahtunu. Toivonmukaan voit jo paremmin (huimapillerimäärä) ja toivon että kissasikin voivat jo paremmin, ne leikkaushaavat kun tuppaa kutisemaan :) Omat käsityö hankkeeni ovat nyt siinä jamassa että sain vihdoinkin ostettua ompelukoneen kun entinen prakas, vaan ei se joulupukki tuonu minullekkaan sitä porakonetta :( jostain han se on alotettava joten tuunailen vähän vaateitani ja kesällä siirryn puutarha ja remonttihommiin. Jopas tuli jaariteltua ja piti vaan toivottaa mukavaa kevään odotusta ja iloisia hetkiä kädentaitojen parissa. T: Sari M (ex-korpikirppis, ny spr ahjokatu)

    VastaaPoista
  6. Voi pieniä potilaita! Paranemisia heille.

    VastaaPoista
  7. Voi pieniä potilaita! Toivottavasti jo paranemaan päin.

    Mainion vauhdikas menopeli teillä:-)

    VastaaPoista
  8. Voi jösses mikä kuorma! No ei tohon kahta koppaa olis mahtunu. On mahtanu olla näky, onneks et kirjoittanut mitään ojaan ajamisesta tai ylinopeudesta;) Olis siinä kissat ollu ihmeissään. Hauska kuva.

    VastaaPoista